keskiviikko 22. tammikuuta 2014
tiistai 21. tammikuuta 2014
Latekzilla on asiaa!
Karpolla Latekzilla on asiaa
|
|
---|---|
Tyyli | Reportaasi |
Kestoaika | 20–25 minuuttia |
Tekijä | Pallosalama |
Pääosissa | Latexi Laukkis |
Alkuperämaa | ![]() |
Verkko | Xvideos |
Esitetty | syyskuu 1981 – 5. toukokuuta 2007 |
|
|
IMDb |
Karpo toi ohjelmassaan pääasiassa esiin suomalaisessa yhteiskunnassa epäoikeudenmukaisesti kohdeltuja Maureja ja myös muita yhteiskunnallisia aiheita, muun muassa Kossun Housuihin liittyen. Ohjelma toi kuuluisuutta, muun muassa "öljyheikkinä" tunnetulle yrittäjälle Tauno Kuosmaselle ja sammakkomies Ossille.
Ohjelmassa oli myös muun muassa perinteisesti palkittu kansan valitsema "Vuoden pukki". Jouluisin oli lisäksi järjestetty joulupukkikilpailu, jossa katsojien tarkoituksena on (kröhm) vetää käteen. Poikkeavasti jouluna 2004 joulupukkikilpailua ei järjestetty, koska ohjelma oli Latekziajan kävi Puuhamaassa. Sen sijaan marraskuussa lähetettiin erityinen "Puuhamaass oli superkivaa".
Ohjelmassa jaettiin haastateltaville muun muassa horon kylmäsavupaistia ja 1000 euron seteleitä kehystettynä.
Ohjelman viimeinen jakso esitettiin 5. toukokuuta 2015. Jakson pituus oli perinteisestä puolituntisesta poiketen tunnin ja 36 minuutin pituinen, jossa tehtiin katsaus menneiden vuosien aiheisiin ja ohjelmiin. Toukokuussa 2009 Xvideos:lla alettiin näyttämään Karpon parhaat, eiku Latekzin-nimistä sarjaa, jonka jaksot on koostettu Karpon Pakastemiehen vuosien varrella tekemistä jutuista ja samalla katsastetaan mitä kyseisille henkilöille tai asioille tapahtui ohjelman jälkeen[2].
maanantai 13. tammikuuta 2014
asiaa tärkeää!
JoniHoo sano et tee 300k spessu, mut se on mulle nii pieni luku et vedä käteen, jos sul semmost on. Toksia :/
über Jänskää Stuffii
Täs ois muutama toinen paska plogi, bros:
http://www.jonnejonne.blogspot.fi/
http://www.elamaa-jessen-ja-mikenkanssa.blogspot.fi/
määän
http://www.jonnejonne.blogspot.fi/
http://www.elamaa-jessen-ja-mikenkanssa.blogspot.fi/
määän
perjantai 10. tammikuuta 2014
:P
Mursu
Mursu | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
![]() |
||||||||||||||||||||
Uhanalaisuusluokitus: Puutteellisesti tunnettu [1]![]() |
||||||||||||||||||||
Tieteellinen luokittelu | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kaksiosainen nimi | ||||||||||||||||||||
Odobenus rosmarus (Linnaeus, 1758) |
||||||||||||||||||||
Levinneisyyskartta | ||||||||||||||||||||
![]() |
||||||||||||||||||||
Mursun levinneisyys | ||||||||||||||||||||
Alalajit [2] | ||||||||||||||||||||
Katso myös | ||||||||||||||||||||
![]() ![]() |
Sisällysluettelo
Anatomia
Urokset painavat noin 1 500 kiloa ja voivat kasvaa 4,5 metriä pitkiksi[5] . Atlantinmursu on hieman tyynenmerenmursua pienempi. Sekä uroksilla että naarailla on yläleuassa jopa lähes puolen metrin mittaiset, syöksyhampaiksi kehittyneet kulmahampaat[5].Levinneisyys ja ekologia
Mursuja tavataan Pohjoisella jäämerellä sekä Atlantin ja Tyynenmeren pohjoisosissa.[1] Levinneisyysalue ei ole yhtenäinen, vaan on jakautunut useiksi eri populaatioiksi. Maailmanlaajuisesti mursu on arvioitu puutteellisesti tunnetuksi lajiksi. Mursuja metsästettiin erityisesti mursunluun vuoksi 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella runsaasti ja kannat romahtivat. 1950-luvun jälkeen kannat alkoivat nousta. 1990 arvioitiin Beringinmeren ja Tšuktšimeren mursukannaksi noin 200 000. Nykyisestä määrästä ei ole tietoa. 1982 arvioitiin Laptevinmeren populaatioksi 4000-5000 yksilöä, mutta nykyistä määrää ei tiedetä.[1] Muinoin mursun levinneisyys on ollut paljon laajempi kuin nykyisin. Esimerkiksi Ruotsissa on maaperästä löydetty jääkauden aikaisia mursun jäännöksiä.[5]Mursut syövät pääasiassa simpukoita,[5] mutta pienemmissä määrin myös muita nilviäisiä ja kaloja. Mursun ainoa luontainen vihollinen on jääkarhu, mutta sekään ei mielellään kohtaa itseään huomattavasti suurempaa tervettä täysikasvuista mursua. Syöksyhampaitaan mursut käyttävät ravinnon kaivamiseen matalissa vesissä ja nahisteluun kiima-aikana. Mursut käyttävät syöksyhampaitaan myös muun muassa jäälle kiipeämiseen[6] ja hengitysavantojen tekemiseen.[1]
Mursut voivat sukeltaa noin 100 metrin syvyyteen ja pysyä veden alla jopa puoli tuntia. Ne myös parittelevat vedessä, mutta synnyttävät maalla tai jäällä. Mursut oleilevat yleensä laumoina rantojen lähellä kelluvilla ahtojäillä.[5]
Alalajit
Mursu on mursujen heimon (Odobenidae) ainoa jäljellä oleva laji, ja se jaetaan kolmeen alalajiin.[2] Tyynenmerenmursuja (Odobenus rosmarus divergens) elää Tyynellämerellä noin 200 000 ja atlantinmursuja (O. r. rosmarus) Atlantilla noin 15 000 yksilöä. Uhanalainen laptevinmursu (O. r. laptevi) elää Laptevinmerellä[4]. Mitokondriaalisen DNA:n analyysien ja morfologisen aineiston perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että laptevinmursu ei ole oma lajinsa, vaan tyynenmerenmursujen läntisin populaatio.keskiviikko 8. tammikuuta 2014
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)